11
Pirkanmaan yksityisen sektorin liikevaihto
oli vuonna 2017 noin 32 miljardia.
Kasvua edellisvuodesta oli 6,6
prosenttia. Vientiliikevaihto oli noin 6,5
miljardia ja kasvua vuoteen 2016 verrattuna
kertyi 6,5 prosenttia. Pirkanmaan
liikevaihdosta teollisuus kerrytti 34 prosenttia,
kaupan alat 27, palvelut 20 ja rakentaminen
10 prosenttia.
Eniten liikevaihtoaan kasvattivat
metalliteollisuus (10,7 prosenttia), liike
elämän palvelut (10,5 prosenttia) ja
tietojenkäsittelypalvelut (9,1 prosenttia).
Tampereen kauppakamarin ennakkoarvio
vuoden 2018 kokonaiskasvusta
on noin viisi prosenttia. Vientiliikevaihdon
kasvuksi kauppakamari ennakoi 7,5
prosenttia.
– Vientiyritysten syksyllä 2017 ilmoittamat
positiiviset signaalit tilauskannoissa
konkretisoituivat liikevaihdoissa.
Vienti veti vihdoin meille tärkeissä
tavaraluokissa, sanoo Tampereen
kauppakamarin apulaisjohtaja Markus
Sjölund.
Pirkanmaan yritysbarometrin ll/2018
perusteella 67 prosenttia yrityksistä kasvatti
liikevaihtoa vuonna 2018.
– Tämä on vahvistanut odotuksia
myös henkilöstömäärien ja investointien
lisäämisestä. Vuosi sitten odotukset
virittyivät myönteisiksi ja ne säilyivät
hyvällä tasolla myös seuraavat kuusi
kuukautta, sanoo Tampereen kauppakamarin
johtaja Peer Haataja.
Viileää tuulta talouteen
Positiivisesta vireestä huolimatta taivaalla
oli tummempiakin pilviä. Samalla
kun yksityisen sektorin yritysten myyntiluvut
kasvoivat ja tulokset paranivat,
investointien kasvuvauhti näyttäisi hidastuvan.
Työllisyys parani, mutta kasvun
esteeksi nousi osaajapula. Erityisen
vahvasti se näkyi teknologiateollisuudessa
ja ICT-sektorilla.
Kun taustalla on kymmenen vuotta
kestänyt taloudellisesti vaikea jakso,
nousukaudesta olisi toivottu selvästi pidempää.
– Tarvitsisimme vielä ainakin pari
terveen, 4–5 prosentin kasvun vuotta,
jotta meille kertyisi resilienssiä tulevia
aikoja varten. Jos kasvu jää nyt tähän, se
oli surkein nousukausi koskaan, Markus
Sjölund toteaa.
Talouskasvun jatku edellyttää vastuullista
talouspolitiikkaa, kustannusten
hallintaa ja uusia työelämää uudistavia
ratkaisuja. Niihin liittyy oleellisesti työrauha.
Syksyn 2018 kaltaiset poliittiset
lakot horjuttavat suomalaisen teollisuuden
toimintaympäristöä ja yritysten kilpailukykyä
vientimarkkinoilla. Vakaus
ja ennustettavuus ovat ehdottomia edellytyksiä
kasvun ylläpitämiselle.
Asiakastarpeiden
tunnistaminen avainasia
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja
Jaakko Hirvola muistuttaa, että tulevaisuuden
kasvun turvaamiseksi yritysten
on syytä pitää kiinni perusasioista:
keskeistä on asiakkaiden tarpeiden tunteminen
ja oman tarjonnan jatkuva kehittäminen
entistä paremman lisäarvon
luomiseksi. Kehitysinvestoinnit kasvuun
kannattaa tehdä hyvissä ajoin, olipa kyse
sitten uusista tuote- tai markkina-alueista.
– Suomesta tulisi tehdä maailman
houkuttelevin maa investoida, työllistää
ja luoda uutta. TKI-investointien tason
on noustava, Hirvola totesi Pirkanmaan
talouskatsauksen julkistustilaisuudessa.
Tärkeää on huolehtia osaamisen turvaamisesta
ja työvoiman saatavuudesta.
Se edellyttää korkeakoulujen ja ammatillisen
TALOUDEN NÄKYMIÄ
koulutuksen merkittävää uudistamista
sekä työ- ja opiskeluperäisen
maahanmuuton joustavoittamista.
Myös normien purkamisessa vauhtia
pitää parantaa investointien nopeuttamiseksi.
Lupaprosesseihin tarvittaisiin
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan
Antti Eskelisen mukaan selkeä
yhden luukun periaate ja mutkaton digitaalinen
polku.
Rakenteelliset ongelmat
ratkaistava
Suotuisa talouskasvu ei ole poistanut
Suomen rakenteellisia ongelmia. Työmarkkinat
ovat edelleen tarpeettoman
jäykät ja joustamattomat niin työn perässä
muuttamisen mahdollistamisessa
kuin palkkojen muodostumisessakin.
Työllisyysastetta olisi kuitenkin edelleen
kyettävä nostamaan.
– Korkea työllisyys takaa kansakunnan
hyvinvoinnin tulevaisuudessa.
Ilman työllisyyden merkittävää kasvua
joudutaan ennen pitkää joko korottamaan
veroja tai leikkaamaan pakon
edessä julkisista palveluista, sanoo Keskuskauppakamarin
johtava ekonomisti
Mauri Kotamäki.
Samaan aikaan on pidettävä huolta
kustannuskilpailukyvystä sekä panostettava
suomalaisten korkeaan osaamistasoon.
– Talouskasvun keskeisin ajuri on
tuottavuuden paraneminen. Sitä voi tukea
prosesseja tehostamalla ja antamalla
elinkeinorakenteen kehittyä aikaisempaa
vahvemmin korkean jalostusarvon
toimintojen suuntaan. Myös infrastruktuurilla
ja logistiikalla on oma tehtävänsä
tuottavuuden kasvussa, Kotamäki
toteaa.•